Joensuun omakotiyhdistyksen kannanotot Joensuun kaupungille
Joensuu 13.03.2025
Joensuun kaupunginhallitus
Rakentamisen vastuullisuus
Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäyttöä. 1960-1970-luvuilla rakentaja/rakennuttaja joutui
hyväksymään kaupungissa asuinpaikakseen alueen jollaiselle ei haja-asutusalueella ilman mitään
rakennusteknillistä osaamista ja tietoa kukaan jo vaistonvaraisesti rakentaisi. Puutteellisten
maaperätutkimusten ja riittämättömien kuivatustoimien vuoksi näille alueille rakennetuilla kiinteistöillä on
esiintynyt erilaisia ja eriasteisia rakennusteknisiä ongelmia (mm. kosteusongelmia). Saman aikaisesti
vaadittiin kiinteistöihin tasakattoja ja ohjeistettiin käyttämään perustamistapoja, jotka nykytietämyksellä
on tunnistettu rakennusvirheiksi, kuten valesokkelit, sekä perustuksena maavarainen betonilaatta, ns
roskavalu, vaikka noihin aikoihin ei vielä ollut käytössä laatan alapuoliseen eristykseen sopivia muoveja ja
eristyslevyjä. Myöskään riittävää kapillaarikatkosta ei useinkaan löydy. Tällaisia asuntoalueita on
Joensuussa mm. Linnunlahdella, Karsikossa ja osassa Mutalaa.
Nämä virheet ja kokemuksen puute tuona aikana kaavoituksessa, rakennusmääräyksissä ja
rakennusvalvonnassa ovat aiheuttaneet talojen myöhemmille omistajille kohtuuttomia
korjauskustannuksia, kiinteistökaupoista on syntynyt lukuisia oikeudenkäyntejä, ihmiset ovat menettäneet
omaisuutensa, jäljellä ovat vain velat ja myyntikelvoton talo, mutta usein kalliiksi luokitellulla
vuokratontilla.
Joensuun omakotiyhdistys kantaakin huolta tästä asiasta liittyen julkisuudessa käytyyn keskusteluun
rakennusten terveellisyydestä, kiinteistöjen käyttöiästä sekä näiden puitteissa kaavoitukseen ja
rakennusvalvonnan toimintaan edistää edellä mainittuja tärkeitä asioita.
Vaikka juridiikan kannalta katsottuna vahingonkorvausvelvoite (ja myös mahdolliset vastuutahot ovat
muuttuneet) on jo vanhentunut, ovat vahingot yhä nähtävillä kokonaisuudessaan edellä mainituilla alueilla
ja kiinteistöissä sekä myös nykyisten asukkaiden luottamuksen puutteina viranomaisia ja rakentajia
kohtaan.
Esitämmekin seuraavaa:
- Joensuun kaupunki ja kaupungin rakennusvalvonta tekee asian tiimoilta perusteellisen
selvityksen siitä, mitä asian suhteen näillä ja vastaavilla asuntoalueilla olisi tehtävissä. - Joensuun kaupunki ja kaupungin rakennusvalvonta tuovat julkisesti esiin (esim. joka
talouteen jaettavassa kaavoituskatsauksessa) aiemmin mainittuja virheellisiä ohjaustoimia ja
niistä kiinteistöille aiheutuneita ongelmia ja edellisessä kohdassa mainitun selvityksen
mahdolliset toimenpiteet näiden alueiden tilanteen parantamiseksi. - Näillä ongelma-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajat ovat joutuneet aiheutettujen
ongelmien vuoksi käyttämään huomattavasti enemmän rahaa korjaus- ja muutostöihin kuin
normaali kiinteistöjen ylläpito edellyttää. Tästä huolimatta kaikki yhteiskunnan asumiseen
kohdistamat kustannukset kohdistuvat täysimääräisesti myös tähän rakennuskantaan (esim.
tontinvuokrat, kiinteistöverot ja muut kustannukset). Omakotiyhdistys esittääkin, että
voitaisiinko näille kiinteistöille aiheutetuista vahingoista kompensaationa alentaa edellä
mainittuja kustannuksia.
Joensuu 13.03.2025
Teemme tarvittaessa kaupungin kanssa asiassa yhteistyötä ja avustamme toimivissa käytänteissä, joilla
huolemme ja aiemmat epäkohdat tulevat selätetyiksi. Joensuun omakotiyhdistys sitoutuu näiden
periaatteiden mukaiseen toimintaan ja tukee kaupunkia niiltä osin.
Hannu Luotonen Mauri Väisänen
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
hannu.luotonen@gmail.com waisanen.mauri@gmail.com
Joensuun kaupungin vastaus rakentamisen vastuullisuuteen
Joensuussa on aikojen saatossa noudateltu niin kaavoituksessa kuin rakentamisen valvonnassa kulloinkin koko Suomessa käytössä olleita toimintamalleja, ohjeita ja määräyksiä. Eri aikakausina käytetyt ratkaisut ovat joissakin
tapauksissa todettu jälkikäteen heikosti toimiviksi, mutta tämä ei lähtökohtaisesti ole johtunut yksittäisen kunnan toimista, vaan Suomessa kulloinkin käytössä olleista, koko yhteiskunnassa noudatettavaksi tarkoitetusta lainsäädännöstä, määräyksistä tai ohjeista, jotka ovat ohjanneet rakentamista. Muun
muassa rakennusfysikaalisten ominaisuuksien ja rakenteiden käyttäytymisen
ymmärrys kehittyy koko ajan, rakennusmateriaalien pitkäaikaisominaisuuksia
ei ole tunnettu riittävästi tai korjausrakentamisessa käytetyillä väärillä materiaalivalinnoilla on aiheutettu ongelmia.
Esimerkiksi valesokkeliratkaisujen taustalla on vuonna 1957 Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) Standarisoimislaitoksen selvityksen perusteella laadittu RTkortti, ja samassa yhteydessä on laadittu myös RT-kortti maavaraisista alapohjista. Noissa korteissa on esitetty sen aikaiset ratkaisut mm. kosteussulkumateriaaleista. RT-kortisto on ollut ja on vielä tänä päivänäkin ohjeena koko
maassa niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin erilaisten rakenneratkaisujen
toteutuksissa. Kaupungin rakennusvalvonnan on voitava luottaa, että Suomessa käyttöön hyväksytyt määräykset ja ohjeet ovat oikeita ja tarkoituksenmukaisia. Kun suunnittelu ja toteutus on perustunut kulloinkin voimassa olevaan valtakunnalliseen lainsäädäntöön, määräyksin tai ohjeisiin, niin se on
niiltä osin täyttänyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset.
Joensuussa, kuten muuallakin asuntorakentamiseen kaavoitetut alueet vaihtelevat maaperältään hyvinkin paljon. Tällöin myös rakennusten perustus- tai
kuivatusratkaisut vaihtelevat rakennuspaikan mukaan, mutta tämä ei suoraan
tee rakennuspaikasta tarkoitukseensa sopimatonta. Rakennuksen ja rakennuspaikan suunnittelijan on aina tullut huomioida perustamistapasuunnittelussa maaperäolosuhteet. Tähänkin on kulloinkin ollut Suomessa yleisesti hyväksyttyjä ja käytössä olleita suunnitteluohjeita.
Yhteistä kaikelle toiminnalle on, että viime kädessä rakennushankkeeseen
ryhtyvällä on vastuu varmistaa, että kohteessa käytetyt ratkaisut ovat oikeita.
Kunnan vastuu rajoittuu siihen, että sen on kaavoitus- ja rakennusvalvontatehtävissä tehtävä ratkaisut riittävää huolellisuutta ja kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen. Kunta voisi syyllistyä virheelliseen ohjaustoimintaan, mikäli se poikkeaisi kulloinkin hyväksyttäväksi katsotuista asiakirjoista.
Tällä hetkellä on olemassa hyvin kattavasti tutkittua tietoa, kuinka rakennusteknisiä ongelmia voidaan korjata. Ratkaisut on tarkennettava kohdekohtaisesti. Näin ollen kussakin kohteessa tulisi rakennuksen omistajan tai rakennushankkeeseen ryhtyvän riittävän osaavan suunnittelijan avulla määritellä
tarpeelliset korjaustoimet.
Edellä esitetyn perusteella Joensuun kaupunki ei ole syyllistynyt virheellisiin
ohjaustoimiin. Kiinteistöille aiheutuneet ongelmat ovat Suomessa eri aikoina
voimassa olleen lainsäädännön, määräysten tai ohjeiden puutteellisuudesta
johtuvia tai syntyneet rakennushankkeeseen ryhtyvän virheellisestä toiminnasta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei Joensuun omakotiyhdistyksen tekemän esityksen mukaisiin kiinteistöihin kohdistuvien maksujen alentamiseen
ole perusteita.
Ari Varonen
Kaupunkiympäristöjohtaja
Kannanotto Puhaksen osingonjakoon kaupungille
Joensuu 28.09.2025
Joensuun omakotiyhdistyksen kannanotto Joensuun kaupungin päätökseen jakaa
Puhas Oy:n toiminnasta osinkoja kaupungille 1 miljoona euroa.
Joensuun omakotiyhdistys ry. on huolestuneena seurannut Joensuun kaupungin tekemiä päätöksiä
kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Päätetyillä toimilla on huomattavasti lisätty asumiskustannuksia,
jotka kohdentuvat erityisesti omakotitalouksiin. Jo aiemmin on korotettu kohtuuttomasti mm. tonttien
vuokria, vesimaksuja, kiinteistöveroja ja liittymämaksuja. Suunnitteilla on lisäksi mm. hulevesimaksut.
Joensuun kaupunki on rahastanut asukkaita myös Pohjois-Karjalan Sähkön ja Joensuun Veden osingoilla.
Tämä on nostanut kuluttajien maksuja merkittävästi. Kun lisäksi sähkön ja sähkönsiirron kustannukset ovat
jo valmiiksi korkeat, niin osalle asukkaista korotukset ovat aiheuttaneet täysin epätoivoisen tilanteen.
Korkeat asumiskustannukset ohjaavat, etenkin nuoria perheitä, asumiskustannuksiltaan selvästi halvempiin
naapurikuntiin.
Viimeisin Joensuun kaupunginpäätös on, että Puhas Oy:n investointeihinsa keräämiä ylimääräisiä
jätemaksuja käytetään talousahdingossa olevan kaupungin kassavajeen hoitamiseen. Lakiin perustuvan
jäteyhtiön päätehtävä on kuitenkin jätehuolto eikä rahan kerääminen kaupungin budjettiin.
Joensuun omakotiyhdistys haluaakin muistuttaa Puhas Oy:n toimintaperiaatteista, joista päätettiin Puhas
Oy:tä perustettaessa 1.1.1997:
Puhas Oy
- Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät.
- Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella eikä jaa osinkoja.
- Kaikki tuotto käytetään palvelujen kehittämiseen ja investointeihin. Kunnan jätehuollon työnjako
Viranomaistehtävät – jätelautakunta
Joensuun kaupunki omistaa Puhas Oy:stä 68,5 %. Joensuun kaupungilla on siten päätäntävalta jäteyhtiössä,
joten osakaskunnilla ei ole ollut mahdollista vastustaa päätöstä. Tämän vuoksi osakaskunnat ovat
hyväksyneet päätöksen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Puhas Oy joutuu maksamaan Joensuun kaupungin
miljoonan lisäksi yhteensä 0,47 miljoonaa euroa muille osakkaille.
Vaikka osingonjako on kaupungin ilmoituksen mukaan kertaluontoinen, eikä se tulisi nostamaan jäteyhtiön
taksoja, niin osana asumiskustannusten jatkuvaa kasvua ajatellen, se on asukkaille kohtuuton. Se on myös
vastoin Puhas Oy:n perustamisen toimintaperiaatteita.
Lisäksi Joensuun omakotiyhdistys muistuttaa, että jätehuoltoon kuuluvat maksut ovat jo nyt huomattavasti
korkeammat Puhas Oy:llä kuin esimerkiksi Jätekukko Oy:llä.
Joensuun omakotiyhdistys toteaakin, että suunnitellusta osingonjaosta tulisi luopua ja käyttää ylimääräinen
raha jätehuollon kehittämiseen ja/tai suoraan huomioida se hinnan alennuksina asiakkaille. Kaupungin
talouden tasapainottamisen säästöt tulisi löytää kaupungin organisaatiosta ja toiminnoista, investointien
kriittisestä tarkastelusta tai korottamalla kunnallisveroa, joka viimeksi mainittu toimenpide jakaisi
kustannukset oikeudenmukaisemmin kaikkien asukkaiden kesken.
Joensuun omakotiyhdistys ry.
Hannu Luotonen, pj. Mauri Väisänen, vpj.
p.045-1332500
hannu.luotonen@gmail.co
Kannanotto koulujen ja päiväkotien sulkemisiin
Lasten ja nuorten paikalliset koulu- ja päiväkotipalvelut tulee turvata
Joensuun Omakotiyhdistys on huolestunut suunnitelmista kaupungin koulu- ja päiväkotiverkon
karsimisesta. Perusopetuslain mukaan, perusopetusta suunniteltaessa, järjestäessä ja siitä
päätettäessä, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Opetuksen keskittäminen suuriin kouluyksikköihin ei lähde lapsen tarpeista, ainoastaan
säästötavoitteista, joiden vaikutuksia voi kyseenalaistaa. Kouluverkon karsiminen oppilasmäärien
pienenemisen vuoksi ei ole peruste myöskään siitä tavoiteasetelmasta, jonka mukaan
kaupunkirakennetta pyritään entisestään tiivistämään, koska sen vaikutuksia ei vielä pystytä
arvioimaan. Tiivistäminen koulusäästöineen voi jo lähitulevaisuudessa osoittautua lyhytnäköiseksi.
Lyhytnäköinen tämä päätös on myös verrattaessa sitä kaupungin melko tuoreisiin ja hyvin kalliisiin
muihin ratkaisuihin mm urheilu- liikenne- ja kaupunginhallinnon sijoitusinvestointeihin. Lapsetko
joutuvat maksumiehiksi hankkeista, joitten tarpeellisuuspriorisointi viimeistään nyt
kyseenalaistuu?
Jokainen lapsiperhe pyrkii asunnonhankintapäätöstä tehdessään asettamaan lapsensa edun ja
turvallisuuden ensisijaiseksi; lähikoulu, päiväkoti ja peruspalvelut sisältyvät näihin. Niiden
puuttuminen vaikuttaa välittömästi alueen houkuttelevuuteen ja heijastuu heti myös asuntojen
hintatasoon.
Haja-asutusalueella jokaisen kyläkoulun lakkautus vaikuttaa kyläyhteisön toimintaan ja kylän
kehittämiseen kielteisesti. Lapsiperhe ei rakenna tai osta sieltä asuntoa, ellei perhe ole
ammattinsa vuoksi sidottu alueeseen. Juuri Pohjois-Karjalassa näemme surullisia esimerkkejä
tästä. Kylien autioituessa myös asuinkunta surkastuu ja muuttoliike voimistuu.
Kaupungissamme toistetaan mantraa, että palvelut eivät ole seinissä, mutta kyllä ne niitten seinien
sisällä ovat. Seiniä ulkoistamalla ulkoistamme myös verotulomme. Omassa omistuksessa olevat
terveet seinät ovat mitä järkevintä kunnallispolitiikkaa.
Naapurikunnassa Kontiolahdella on esimerkiksi rakennettu uusi koulu vanhan koulun yhteyteen.
Koulu- ja päiväkotien sulkemista ja keskittämistä on perusteltu mm. lasten määrän vähenemisellä.
Esimerkiksi Mutalan alueella on käynnissä asujaimiston vaihtuminen, jossa vanhempia asukkaita
siirtyy kerrosta- ja palvelutaloihin ja tilalle muuttaa lapsiperheitä.
Kunnallisvero koetaan myös kilpailuelementiksi. Mutta, ovatko kuoliaaksi näivetetyt palvelut
kilpailuetu verrattuna tasokkaaseen palvelutuotantoon, vaikka se maksaisikin enemmän. Hyvin
monissa kyselytutkimuksissa vastaajat asettavat toimivat palvelut etusijalle.
Me joensuulaiset ohjaamme omilla päätöksillämme kaupunkimme tulevaisuutta, lastemme
turvallisuutta, asuinalueiden houkuttelevuutta, mikä heijastuu asuntojen hintoihin ja
myyntiaikoihin. Palveluiden ja niihin tarvittavien verotulojen tulee olla järkevässä tasapainossa.
Eikä aina pidä muuttamisen ilosta muuttaa sellaista mikä toimii.
Joensuun Omakotiyhdistys
Hannu Luotonen Mauri Väisänen
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaj
